sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Mietteitä meistä ja muista

Juokseminen merkitsee monelle ihmiselle eri asiaa kuin esimerkiksi minulle. Minulle juokseminen merkitsee eri asiaa kuin monelle muulle.

Nettikirjoittajista (blogeista ja keskustelupalstoilta, facebookistakin) löytyy monenlaista kynämiestä- ja naista. On juoksijaa ja "juoksijaa", asiantuntijaa ja "asiantuntijaa". Yksi kehuu pystyvänsä juoksemaan 800 metriä 55-vuoden iässä alle 2 minuutin, mutta ei tee sitä. Selitys on se, etä paikat ei ole kunnossa tai ei ole riittävän kiinnostavaa kisaa kun ei ole vastusta. Mutta olipa syy mikä tahansa, niin ei silti juokse. M55-sarjan SE on 2.07 noin niinkuin mittatikuksi...
Toinen kehuu että on 2.40-marakunnossa, mutta ei juokse kun kun on "telakalla" tai syy on sitten joku muu, on mikä on. Kolmas haukkuu kaikki harrastajajuoksijat luusereiksi, hänen mielestään ei ole mitään järkeä siinä, että juostaan maratoneja yli kolmen tunnin aikaan ja sitten kehutaan suorituksiaan. Itse ei kuitenkaan ole juossut maratonia edes alle 3.20.

Nuo yllä mainitut ovat tottakai ääripäitä.

Itse aloitin aikanaan juoksuharrastuksen terveyden takia, ylipainoa uhkasi tulla (olin kylläkin vain 90-kiloinen/177 cm) ja portaissakin puuskututti. Sukurasituksen takia heräsin elintapoihini, jotka eivät oikein olleet terveellisiä. Suvussa on sydänsairauksia, verenpainetautia yms. Juoksuharrastukseni ei kyllä estänyt tautien puhkeamista minussa, mutta luulen että se kuitenkin pelasti henkeni. Tunnistin oireet ajoissa.

Nyt juoksen pääasiassa omaksi ilokseni. Totta kai sitä jonkin sortin kunnioitusta odottaa, kun 42,2 km on saanut suoritettua. Ja kiitos positiivisesta palautteesta, sitä on toki tullut.

On kuitenkin ihmisiä, joille 4 tunnin maraton-taaperrus herättää vähättelyä, eikö tuo nyt parempaan pysty. Mulle 30-60 km viikkokilsat ei ole kyllä mitään "älyttömiä" kilsoja, olisi kyllä jos olisi numero yksi siinä edessä eli yli 130 km/vko. Juoksin lauantaina maratonin nro 36, aikaa meni 4.16 ja melko puhki olin maaliin tullessani. Yksi kaveri oli kuulemma kommentoinut juoksuani, että sieltä se tulee tuommoisessa kunnossa ja noin hitaasti vaikka kehuu juosseensa älyttömiä kilsoja esim matolla talvella. Tottahan se on, olen kehunut juosseeni 26 tai 30 km matolla tämän vuoden puolella, useammin kuin kahdesti, joo.. Ne on "älyttömiä" kilsoja matolla juostuna, ehkä.. Silti en ole juossut kuin 911 km tämän vuoden aikana. Se tekee vain noin 45 km/viikko. "Oikeat" juoksijat juoksee yli 100 km/vko, minä olen juossut parhaallakin viikolla alle sen, toki joku viikko on mennyt yli sadan kilometrin jos lasketaan esim lauantai-perjantai viikoksi. Yhtä kaikki, keskiarvo on 45 km. Ei ole älytön kilometrimäärä se.

Olin ennen kisaa tiedostanut sen että olen noin neljän tunnin kunnossa. Olenkin. NOIN. Aloitin eilen kuntooni nähden liian kovaa, keli oli kuuma ja niin edelleen (tekosyitä lisää jos haluat). Suoritus kesti silti 4.16 eikä se muuksi muutu. Eilen olin 4.16-kunnossa. Silti se on minusta NOIN 4 tuntia, ei esimerkiksi noi kolme tai noin viisi.

Minulla ei ole haaveita juosta enää alle 3.30, ei ainakaan tänä vuonna. PITÄISI painaa yli 10 kiloa vähemmän, treenata kuin pieni eläin, enemmän ja laadukkaammin. Ei minusta siihen ole, ei ainakaan niin kauan kun käyn päivätöissä. Kuluneella viikolla autoon tuli 1200 km. Työpäivät oli pitkiä, mutta ne ovat välttämättömiä. Asuntovelkaa on eikä sitä kuuluisaa lottovoittoakaan ole tullut. En ole ammittilaisurheilija eikä minusta sellaista tulisikaan, vaikka rahaa olisikin.

Kanssajuoksijoitten ja varsinkin valmentajien luulisi osaavan pitää turpansa kiinni silloin kun massatapahtumassa joku tulee maaliin ajassa 4.10 - 4.20 tai vaikkapa 5:50. He (me) ovat massatapahtumissa välttämätön "paha". Ilman näitä juoksijoita tapahtumissa olisi kovin vähän juioksijoita ja ne kuihtuisivat pois ihan taloudellisten reaaliteettien takia.

Terveisiä lukijoilleni, teitä ei ole paljoa, mutta tiedätte että kirjoittelen muistiinpanoja pienelle porukalle, osin myös itselleni. Ikää on nyt 56 vuotta, kohta 57. Kovat menijät ovat puolta nuorempia kuin minä ja ovat harrastaneet juoksua puolet elämästään, minä vasta 12 vuotta. Aloitin 45-vuotiaana.

Seuraava maraton on viimeistään syksyllä juostava ruskamaraton. Sinne on tarkoitus saada sellainen kunto, että aika painuu lähemmäksi neljää tuntia. Pitänee nostaa viikkokilsat yli 50 kilometrin 45 km asemesta. Riitääköhän noin älyttömät kilometrit?


Terwa2019 juostu

terwa 2019 juostiin jo 18.5. Kisaa oli siirretty aikaisemmaksi, mikä oli ainakin tänä vuonna ihan hyvä tarkaisu, nimittäin sää oli mitä mainioin. Lämpötila oli kisan aikana jossakin 20 asteen tietämissä eikä  tuulesta juuri ollut viilentämään keliä kuin meren rannalla. Toisin sanoen melkein hellekeli, jollaisesta en ole koskaan oikein perustanut. Vähän liian välinpitämättömästi  taisin keliin suhtautua, kun hellejuoksusta tutut ongelmat tuli 26 km juoksun jälkeen.

Starttasin 4 tunnin jänisten takaa. Siinä oli hyvä mennä, vaikka alusta asti reisissä tuntui. Noista tuntemuksista kerroin aiemminkin eikä lepoa tainnut tulla tarpeeksi ennen kisaa. Juoksin siis jänisporukassa alkumatkan. Jossakin  matkan varrella, olisko ollut 7-8 km tienoilla, kävin pissalla. Jäin jänöporukasta jonku 15 sekunnin päähän ja juoksin porukan kiinni parin seuraavan kilsan aikana. Ei ehkä olisi pitänyt. Nimittäin jäin seuraavilla juoma-asemilla myös ja juoksin aina raon kiinni  ennen seuraavaa juoma-asemaa. Puoliväliin saavuin porukan mukana noin 1.59. Tässä lepäsin puolisen minuuttia ja jatkoin matkaa. Enää en yrittänytkään ottaa porukkaa kiinni vaan päätin odotella 2.00-jäniksiä, puolikas starttasi nimittäin samoihin aikoihin kun lähdin toiselle kierrokselle. Jänikset ottikin minut kiinni jossakin välissä, en muista missä.... jaloissa alkoi painaa rankemmin 26 km korvilla. Reidet oli jumissa enkä pystynyt enää pitämään matkavauhtia yllä. Km-aikoihin tuli koko ajan minuutti liikaa, keskeyttäminenkin kävi mielessä. Ei se keskeyttäminen kyllä ollut vaihtoehto ollenkaan, mutta hirvitti 15 km matka maaliin tässä kunnossa. Jossakin välissä 4:15-puput meni ohi. Koetin seurata, mutta en jaksanut puolta kilsaa enempää. Värtön rannoilla, 4 km ennen maalia meni 2:15-jänikset ohi. Siis puolikkaan jänöt. Peesasin niitä jonku matkaa, mutta taas oli pantava kävelyksi. Maaliin tulin nettoajassa 4.16.27. Jäin siis 2:15-jäniksistä viimeisella parilla kilsalla melkein kaksi minuuttia.

Niin, reidet oli jumissa. Vielä on mainittava sekin, että 35 km korvilla kramppasi alaselkä. Varsinkin vasemmanpuoleinen ristiselän alaosaan sattui. Oli pakko kävellä. Hyvä, että maaliin pääsin, oikeasti.

Juoksun loppupuolella sitä mietti, että helpommalla pääsisi kun juoksisi puolikkaita. Lyhyempi matka. Lyhempi kärsimys.

Ei tämä silti viimeinen mara ollut. Lisää tullee.

lauantai 18. toukokuuta 2019

Maratonin alusviikko vko 20

Tiistaina hölkkäilin kevyttä Kaustisen maastossa. Yhden geokätkön hain mäkisessa maastossa juostessani. Maasto on melko raskas juosta, joten pahimmat nousut kävelin. Yksi kilsa yleisurheilukentän ympäri 5:30. Raskasta, en kyllä jaksa tuota tahtia kokomaraa. Jotain 7,5 km korville kertyi matkaa,

Tästä viikosta tuli lähinnä lepoviikkoa ennen lauantain maraa. Etureidet on väsyneen oloiset ja siksi otin rennosti.

Tänään on lauantai 18.5 ja maraton-päivä. Ehkä lähden 4 tunnin jänön mukaan ja hölkkään turvallisesti maaliin. Jos lähden hullutuksiin niin sitten ehkä 3:45-jänön mukana seinää päin.

3:45- ja 4.00-jänikset ovat molemmat tuttuja miehiä, tai voi kait siellä olla useampikin jänis samassa aikaryhmässä? Toki nuo kisan jänikset on kaikki tuttuja, että ei sillai mikään ylläri että ko. ryhmissä on tuttuja.

Siis 4.00-jänön perään.

Viikko 19 rapsa

Maanantaina 8,5 km hölkkää
Keskiviikkona 3x4 km maratontahtisena, eka 5:41, toinen 5:55 ja kolmas 5:28. Juoksin kuntorataa pitkin kotimaisemissa. Sykemittari näytti mitä sattuu, koko ajan yli maximisykkeen, joten otin mittauksn pois.
Perjantaina juosten-kävellen 8,5 km. Otin muutamia spurtteja. Kunnon puolesta ei ole kyllä kehumista. Etureidet tuntuu tukkoisilta.
Lauantaina oli Baanarun. Olin jalkeilla useamman tunnin, mutta lenkillä en käynyt.

Viikon saldo kevyttä 34 km.

maanantai 6. toukokuuta 2019

Viikko 18 meni rallatellen

Elikkä flunssan jälkimainingeissa meni melkein koko viikko. Vappupäivänä hölkkäsin varovaisesti 10 km ja lauantaina 20. Viikkokilsat 30,7 tarkalleen. Lauantain pidemmän juoksin siten, että eka puolikas hissukseen ja toinen kovempaa. Matkalla oli paljon jäisiä kohtia, joista melkein kaikki kävelin. Varoin liukastumasta.

Nyt maanantaina happi kulkee jo huomattavasti paremmin eikä tarvihe enää aivastella ja räkiä.

keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Vappupäivää

Niin siinä sitten kävi että flunssa toi reilun viikon juoksutauon. Sunnuntaina nokka oli niin tukossa ettei ilma kulkenut sisään eikä ulos. Suihkeella sain sen kyllä auki, mutta sehän ei tautia vie pois, vaan autta vain oleilemaan normaalimmin.

Tänään on tarkoitus käydä varovaista hölkkää salin matolla. Salilla siksi, että ulkona alkaa olla kohta talviset olot. Ei vielä ihan lunta tule, mutta sitä on luvattu lähipäiviksi. Lisäksi haluan tehdä kevyen treenin ja hiukan keskivartalon ärystystä samalla.

Edessä on taas Oslon matka. Saavun perille torstaina puolen päivän jälkeen, jolloin olisi kyllä aikaa lenkkellä, mutta sinnekin on luvattu huonoa säätä. Lisäksi kamojen kuljettaminen perille käsimatkatavaroissa vie tilaa, paluumatkalla mulla lienee laukku ihan täys ja painavakin. Jätän lenkkarit kotiin.

Tarkoitus on ottaa viimeiset kaksi viikkoa kevyesti ja rallatella sitten terwalla maaliin hyvävoimaisena, aikatavoitteeksi olen kyllä aiemmin miettinyt kolmosella alkavaa aikaa, mutta tämä flunssa söi uskoni siihen. Kelistä riippuen alle 4.10 pitäisi olla piece of cake. Ohuesti harmittaa just nyt tullut flunssa, mutta eipähän nuo virukset ole ennenkään kyselleet minulta että sopiiko tulla käymään. Ruskalla sitten kovaa.